Minäkuva

Palaan vielä opintojakson ekoihin kädentaitojen tunteihin, jolloin teimme minäkuvia ja elämänkaarikarttoja. Aloitimme tunnit nopealla tutustumisharjoituksella, jossa jokainen ryhmämme jäsenistä kokoontui kuvilla täytetyn pöydän ääreen. Jokainen sai valita pöydältä mieleisen kuvan ja kertoa sen avulla itsestään lyhyesti. Kuvien avulla oltaisiin voitu myös esimerkiksi tuntien jälkeen kertoa päivän fiiliksistä tai muuta vastaavaa!

Minäkuvassa ideana oli koota kartongille kollaasi itselle tärkeistä tai jollain tavalla omaan elämään liittyvistä asioista. Minäkuvaa pystyi tekemään piirtämällä, maalaamalla tai leikkaamalla kuvia ja tekstejä lehdistä. Toteutustapa oli vapaa. Kokosimme ryhmämme tuotokset koulun seinälle osallistavaksi teokseksi jokaisen ryhmän jäsenen nimen kera. Halutessaan jokainen olisi voinut myös lyhyesti kertoa omasta kartastaan.

Koulussa tekemäni minäkartta unohtui kuvata, joten tein pikaisesti tämän esimerkiksi minäkartasta. :)

Taide ja tunteiden ilmaisu

Tunteiden käsitteleminen on tärkeää, jotteivat ne patoudu mielen syövereihin. Puhumisen lisäksi on myös muita keinoja, joilla tunteet saa purettua ulos. Toiset kuuntelevat musiikkia, toiset liikkuvat ja urheilevat, toiset kirjoittavat runoja ja toiset taas maalaavat tauluja. Ei tarvitse kuitenkaan olla mestaritaiteilija, jotta taiteen avulla voi purkaa tunteita. Esimerkiksi lapsella piirrustukset saattavat kertoa tarinaa siitä, mitä lapsen mielessä liikkuu.

Taide voi myös tukea ihmisten kasvua ja itsetietoisuutta. Esimerkiksi minäkarttojen avulla voidaan sekä kertoa itselle tärkeistä asioista muille, mutta myös tutustua omaan itseen ja pohtia niitä asioita, jotka ovat itselle merkityksellisiä. Taidelähtöiset menetelmät voivat myös opettaa toimimaan yhdessä muiden kanssa, myös silloin kun ryhmätilanteet jännittävät, koska jokainen voi tehdä ryhmässä omaa juttuaan. Tärkeintä taidelähtöisissä menetelmissä on itse tekeminen, ei lopputulos. Taiteen avulla voidaan jakaa iloa ja tuoda omaa elämää tai omia ajatuksia näkyviksi.

Opin opintojaksolla, että taidelähtöisiä menetelmiä sosiaalialalla käytettäessä on tärkeää pohtia asiakasryhmää. Kaikki menetelmät eivät sovi kaikille ja ennen kaikkea myös turvallisuus on tärkeää muistaa. Erilaisia menetelmiä, joista valita, on kuitenkin paljon ja usein niitä pystyy myös soveltamaan eri asiakasryhmien mukaan.

Joskus luovuus tarvitsee myös jonkinlaisia rajoja. Toisaalta vapaus on hyvä asia, mutta joskus voi olla vaikeaa lähteä työstämään jotakin jos ei ole minkäänlaisia ohjeita tai tavoitteita. Tällöin auttaa, että ohjaaja määrittelee tietyt rajat, joiden sisällä osallistujilla on vapaus toteuttaa itseään.

Tästä opintojaksosta mieleeni jäi erityisesti se, kuinka taiteen, musiikin ja liikkeen avulla todellakin voidaan luoda hyvinvointia. En ole aikaisemminkaan kyseenalaistanut tätä, mutta opintojakson ansioista sain aiheesta paljon tietoa ja opin myös paljon uutta siitä kuinka luovuutta voidaan hyödyntää sosiaalialan työssä.

Osallistava rautalankasydän

Osallistavan taiteen yksi tavoite on rakentaa vuorovaikutusta. Koska ihmisten taustoista ja suhtautumisesta esimerkiksi taiteeseen ei voida aina tietää, on tärkeää pyrkiä tekemään ryhmätilanteista mahdollisimman miellyttäviä. Osallistavassa taiteessa on tärkeää huomioida ihmisten subjektius. Ryhmälle voi esimerkiksi painottaa, että jokainen voi osallistua toimintaan omalla tavallaan.

Vuorovaikutusta voidaan rakentaa pienillä eleillä ja teoilla. Saimme koulussa tehtäväksi muotoilla rautalangasta omanlainen sydän. Kun kaikki olimme saaneet sydämet valmiiksi, yhdistimme ne pöytäryhmittäin paperinarulla kiinni toisiinsa. Lopuksi kiinnitimme koko ryhmän sydämet yhteen kauniiksi ikkunakoristeeksi.

Osallistava taidehetki voisi edetä esimerkiksi seuraavalla tavalla:
1. Jokainen tekee oman työn
2. Työt yhdistetään
3. Tehdystä työstä keskustellaan ryhmässä

Tanssi ja liike

Opintojakson osallistaviin menetelmiin kuului myös yhtenä osuutena tanssi- ja liikeharjoitukset. Harjoituksissa ideana oli yhdistää musiikki ja liike. Nämä harjoitteet eivät siis vaadi sen kummempia tanssitaitoja, ja myös näitä harjoitteita pystyy hyvin soveltamaan erilaisten asiakasryhmien välillä. Liikuntarajoitteisilla tai vanhuksilla liikkeet voivat olla hyvinkin pieniä - sellaisia, jotka tuntuvat asiakkaasta hyvältä tehdä.

Asiakasryhmän ja asiakasryhmälle sopivien liikkeiden ja harjoituksien valitsemisen lisäksi musiikilla on näissä harjoituksissa todella suuri merkitys. Ohjaajan on tärkeää pohtia halutaanko musiikin avulla johdatella osallistujia johonkin tiettyyn suuntaan vai onko musiikki neutraalia. Jos pyritään siihen, että liike on vapaata eikä musiikin haluta herättävän liikaa mielikuvia, sanaton ja tasainen musiikki toimii hyvin. Instrumenttimusiikki, esimerkiksi klassinen musiikki on hyvä vaihtoehto.

Musiikki on terapeuttista ja siihen yhdistettynä tanssi tai liike edistää luovuutta, kehontietoisuutta, aistimuksia ja muistamista. Musiikki herättää erilaisia tuntemuksia ja muistoja, jotka voidaan ilmaista kehon liikkeiden avulla.

Metsä- ja kaupunkikävely
Aloitimme koulussa tanssi- ja liiketunnit tällä harjoitteella. Ensin kävelimme vapaasti salissa musiikin määritellessä maiseman. Pikkuhiljaa harjoitteessa oli tarkoitus alkaa ottaa kontaktia muihin ihmisiin, ensin katseiden ja sitten erilaisten tervehdysten kautta. Tämä harjoitus vaatii ryhmältä heittäytymistä ja toimii siksi ehkä parhaiten sillon, kun ryhmä on tuttu.

Liike on lahja
Piirissä toteutettava harjoitus tai leikki, jossa jokainen osallistuja keksii vuorollaan liikkeen ja muut ympärillä tekevät saman liikkeen. Liikettä jatketaan, kunnes vuoro siirretään seuraavalle piirissä olijalle ja leikki etenee, kunnes jokainen piirissä olija on keksinyt jonkin liikkeen. Menevä musiikki sopii tähän ehkä parhaiten, mutta harjoitus toimii myös ilman musiikkia. Harjoitus voidaan toteuttaa myös niin, että edellisen liikkeestä otetaan aina jotain omaan liikkeeseen. Liikkeiden avulla voidaan myös kuvata tunteita, ohjaaja voi esimerkiksi kehottaa osallistujia kertomaan liikkeen avulla, kuinka heidän päivä on mennyt tai mitä viikosta on jäänyt mieleen. Liike on lahja -harjoitus oli mielestäni todella hauska ja se osallisti hyvin kaikkia jotka olivat mukana.

Kolmen henkilön tanssiharjoitus
Ideana tanssia kolmen henkilön ryhmässä kolmessa tasossa niin, että yksi tekee liikettä matalalla (tai tuolilla istuen), toinen suorassa seisten ja kolmas niin, että kädet kurkottavat kattoa. Jokainen tanssii yhtäaikaa ja jokainen voi halutessaan vaihtaa liikkeen tasoa, jolloin myös muut ryhmän jäsenet joutuvat vaihtamaan omaansa. Myös musiikkia voidaan vaihtaa välillä. Tämä harjoitus voi olla vauhdikaskin, joten harjoitus soveltuu varmasti parhaiten henkilöille, jotka pystyvät liikkumaan hyvin. Lisäksi harjoitus vaatii heittäytymistä, joten tuttu porukka voi olla turvallisempi myös tähän.

Paritanssi
Parit tanssivat vuorotellen - vuoro vaihtuu, kun tanssiva pari jää still-kuvaan. Harjoitus vaatii heittäytymistä ja voi olla kiusallinen, jos parit eivät ole tuttuja ja tanssiminen jännittää. :)

Maalausharjoitus
Maalataan kuvitteellista kuvaa liikkeiden avulla. Liikkeet voivat olla pieniä tai suuria ja liikkeet voidaan tehdä makuultaan, istualtaan tai seisten. Taustalla voi myös soida esimerkiksi jokin rauhallinen musiikki. Liikkeillä voidaan myös tavoitella kinesfääriä eli tehdä laajoja liikkeitä omalla paikalla. Silmiä voi myös halutessaan pitää kiinni. Rauhallinen harjoitus, joka sopii niin lapsille kuin aikuisillekin.

Kehontietoisuusharjoitus
Ohjaaja käy ensin läpi kaikki kehonosat yksikerrallaan: varpaat, nilkat, sääret ja polvet, reidet ja lonkat, alaselkä, yläselkä, sormet, niska ja pää. Ohjaajan käydessä kehonosia läpi, osallistujat voivat keskittyä oman kehon tuntemuksiin kunkin kehonosan kohdalla. Kun kehonosat on käyty läpi, ohjaaja voi kehottaa osallistujia liikuttamaan kehonsa eri puolia vuorollaan, esimerkiksi oikeaa tai vasenta puolta, kehon yläosaa, kehon alaosaa... Harjoitus vaatii keskittymistä, mutta on todella rentouttava ja auttaa hyvin keskittymään omaan kehoon vaikkapa kiireen keskellä.

Kestävää kehitystä kierrättäen

Luovaan työskentelyyn kuuluu osana myös taidelähtöiset menetelmät. Kädentaitoja ohjatessa on tärkeää ottaa huomioon myös kestävän kehityksen näkökulma ja hankkia materiaaleja, jotka kuormittavat ympäristöä mahdollisimman vähän. Kierrätysmateriaalit ja luonnosta saatavat materiaalit ovat siis ympäristölle hyvä vaihtoehto. Ympäristön ja ryhmien turvallisuuden takia kannattaa suosia askartelussa ja taiteessa myrkyttömiä tuotteita ja esimerkiksi maaleja voidaan yhdessä sekoittaa tarvittava määrä ja säilöä myöhemmäksi, jotta niistä menisi hukkaan mahdollisimman pieni määrä. Pienet käytännön seikat vaikuttavat siis yllättävän paljon! :)

Saimme opintojaksolla tehtäväksi tehdä käytetyistä materiaaleista jotain aivan uutta. Lähtökohtana minulla oli, että haluan tehdä jotain joka tulee oikeasti käyttöön eikä jää lojumaan varaston nurkkaan. Niinpä sisustuslehtiä selatessani sain idean tehdä ruokapurkin kanin nameille. Löysin kivoja purkkeja kotoa, joihin sitten vain lasimaalilla maalasin pupun kuvan ja kirjoitin tuon tekstin. Toki ensin suunnittelin paperille mitä teen, ja koska kanin kuva ei varmastikaan olisi luonnistunut minulta suoraan purkkiin piirtämällä, piirsin kuvan ensin paperille ja tein siitä sapluunan jota käytin apuna maalaamisessa. Kuivatut banaanit löysivät paikkansa purkista. :D

Luovuus on rajana purkkeja koristeltaessa ja niistä voi tehdä säilytyspurkkeja, koriste-esineitä, kynttiläkippoja... Koristelu on helposti toteutettavissa myös, valitsee vain maalit purkin materiaalin mukaan ja koristeiksi voi käyttää myös nauhoja, köyttä, sanomalehteä, mitä ikinä keksiikin. Myös purkkien koristelu sopii hyvin kaiken ikäisille, eikä purkkien ole pakko olla lasista tehtyjä.

Musiikki osallistavana menetelmänä

Opintojaksoomme kuului kaksi neljän tunnin musiikkikertaa ja koska musiikki on aina ollut lähellä sydäntäni, odotin kovasti näitä tunteja. Kun mainitaan musiikki osallistavana menetelmänä, ainakin minulle tulee heti mieleen yhdessä soittaminen tai laulaminen. Opintojakson musiikintunnit kuitenkin osoittivat, että musiikki voi osallistaa myös monella muulla tavalla.

Musiikkia lähestyttiin tunneilla rytmin ja liikkeen kautta, hieman erilaisesta näkökulmasta kuin perinteisillä musiikin tunneilla. Rytmiä ja liikettä voi soveltaa todella monella tavalla riippuen asiakasryhmästä. Rytmin mukaan tehty liike ei vaadi taitoa osata soittaa tai laulaa, ja rytmin ja liikkeen avulla toteutettuja harjoituksia voi mukauttaa esimerkiksi asiakkaan kehonhallinnan tai voimavarojen mukaan. Esimerkiksi yksinkertaiset rytmi-liikeharjoitukset kuten käsien taputtelu ja jalkojen tömistely voivat sopia muistisairaille vanhuksille tai jokin tietty pieni liike voi sopia muutoin liikuntarajoitteiselle. Ja ryhmässä tehdyt harjoitukset ovat hauskoja myös lasten ja nuorten kanssa. Musiikki tarjoaa jokaiselle jotakin. Harjoitusten tarkoituksena on kehittää motoriikkaa, sosiaalisia- ja kognitiivisia- sekä emotionaalisia- taitoja. Mitä vaativampia harjoitukset ovat, sitä enemmän niissä tarvitaan muistia, kehonhallintaa ja keskittymistä.

Musiikin elementtejä ovat sävel, tempo, rytmi, dynamiikka, harmonia, muotorakenne ja sointiväri. Tunneilla käydyissä harjoituksissa hyödynnettiin näistä rytmiä, tempoa ja muotorakennetta, mutta periaatteessa mitä tahansa näistä elementeistä voisi käyttää riippuen ryhmän taidoista. Listaan tähän loppuun esimerkkejä rytmiharjoituksista, joita kävimme läpi. :) Harjoituksia pystyy soveltamaan todella vapaasti.

Kuten jo omasta kokemuksesta voi sanoa, harjoitukset eivät ole useinkaan hauskoja pakotettuina. Vapaaehtoisuutta kannattaa painottaa myös näitä harjoitteita käytettäessä, sillä osallistujilla saattaa olla takana pahojakin esiintymispelkoja tai traumoja.

Rytmiharjoitus
Istutaan piirissä lattialla ja yksi osallistujista antaa haluamansa tempon naputtaen samaan rytmiin kädellä lattiaa, jonka jälkeen muut tulevat liikkeeseen mukaan. Tempo pysyy kokoajan samana.

Rytmien vaihtelut
Vaihdellaan rytmiä tempon pysyessä samana. Myös liikkeet voivat vaihdella ja mukaan voidaan ottaa käsien lisäksi koko keho. Samassa rytmissä voidaan liikuttaa käsien lisäksi myös jalkoja.

Kolmeen laskeminen parin kanssa
Parit laskevat vuorotellen kolmeen tempon säilyessä samana. Kolmeen ei tarvitse laskea ääneen, vaan numeron kohdalla voi olla jokin liike, esimerkiksi 1=käsien taputus, 2=sanotaan ääneen kaksi ja 3=jalalla tömäytys. Eli toinen pareista taputtaa ensin käsillä, jonka jälkeen toinen pari sanoo kaksi ja käsiä taputtanut pari tömäyttää jalkaa, jonka jälkeen vuoro vaihtuu numeroiden mukaisesti, eli äsken kakkosena ollut pari taputtaa käsillä ja homma jatkuu. :) Rytmi voi myös nopeutua, jolloin vaativuus lisääntyy.

Lisää draamaharjoituksia

Draamaharjoitukset eivät edellisessä julkaisussani mainitsemiin harjoituksiin loppuneet vaan jatkuivat vielä seuraavilla tunneilla. Osa näistä harjoituksista oli minulle täysin uusia, mutta hauskoja ja kokeilemisen arvoisia nekin. Tärkeää on myös näissä harjoituksissa, että ohjaaja osallistuu harjoituksiin ja innostaa omalla heittäytymisellään osallistujia. Vapaaehtoisuus on tärkeää näitäkin harjoituksia tehtäessä.

Harjoituksia voi käyttää alkulämmittelyinä tai ryhmähengen nostattajina erilaisissa tilanteissa tai ryhmissä. :) Jokin näistä harjoituksista voi olla esimerkiksi hauska tapa aloittaa ryhmän toiminta. Myös näitä harjoituksia voi soveltaa tarvittaessa tilanteen mukaan. Osa harjoituksista on myös hieman samankaltaisia.

Toisilla draamatunneilla teimme seuraavanlaisia harjoituksia:

Sisiliskotanssi
Hyvä alkuverryttely! Laitetaan hauskaa ja menevää musiikkia taustalle soimaan ja tanssitaan kuvitellen, että sisilisko liikkuu vaatteiden alla. Tässäkin harjoituksessa ohjaajalla on tärkeä rooli mielikuvien luomisessa.

Vieteriukko
Harjoitus tehdään pareittain. Toinen pareista on vieteriukko ja toinen impulssin antaja, joka koskettaa vieteriukkoa esittävää paria, jolloin tämä heiluu kosketuksen mukaisesti. Harjoitus on hyvää alkuverryttelyä, mutta se toimii myös eräänlaisena jäänmurtajana ja auttaa ryhmäläisiä tutustumaan toisiinsa.

Savi ja kuvanveistäjä
Tämä on yksi niistä harjoituksista, jotka olivat minulle ennestään tuttuja. Tässä pareittain tehtävässä harjoituksessa toinen on kuvanveistäjä ja toinen savi. Kuvanveistäjän tehtävänä on muotoilla savesta erilaisia teoksia asettamalla savi erilaisiin asentoihin. Jos parit eivät mene tasan, kuvanveistäjiä voi olla useampia.

Parviharjoitus
Harjoitus oli todella hauska ja siihen oli helppo osallistua! Harjoitusta varten tarvitaan jokin isompi, esteetön tila. Ensimmäiseksi osallistujilta kysytään mielikuvien ja yhteisymmärryksen luomiseksi, millainen on heidän mielestään parvi - parvi voi olla lintuparvi, kalaparvi tms. Yksi osallistujista on aina parven johtaja, joka tekee jotain haluamaansa liikettä, jolloin muut parvessa seuraavat häntä ja tekevät samaa liikettä. Kuka tahansa voi ottaa johtajan roolin keksimällä uuden liikkeen.

Mafiooso
Varmasti osalle tuttu mokaamisharjoitus, jota voidaan kuvittaa kehyskertomuksella. Osallistujat ovat piirissä, yksi (alussa esimerkiksi ohjaaja) piirin keskellä. Keskellä oleva ampuu sormilla piirissä olevaa, jolloin kohde menee kyykkyyn ja molemmin puolin häntä olevat ampuvat toisiaan. Hitain siirtyy piirin keskelle.

Liike ja ääni pareittain
Heittäytymisharjoitus. Molemmat pareista ovat silmät suljettuina, toinen pareista on ääni ja toinen liike. Äänet ja liikkeet voivat olla mitä tahansa.

Wish, bäng, boing
Piirissä tehtävä reaktioleikki. Wish -liikkeessä käsillä tehdään aalto ja liike siirtyy aina seuraavalle piirissä olevalle. Bäng -liikkeellä aiempi liike siirretään ampumalla toiseen kohtaan piiriä ja boing -liikkeellä liike torjutaan, jolloin liikkeen suunta muuttuu. Hauska ja menevä harjoitus tämäkin.

Aarrearkku
Toteutetaan ryhmissä. Vierustoverille annetaan kuvitteellisesta aarrearkusta lahja, jolloin vierustoveri kiittelee kovasti lahjasta ja kertoo mikä se on. Lahjan antaja voi nostaa lahjan aarrearkusta aina hieman eri tavalla, lahja voi olla kevyt, painava, nopea - mikä tahansa!

Tyrmäys ja "joo"
Toinen pareista ehdottaa jotain viisi kertaa, mutta toinen pareista tyrmää jokaisen ehdotuksen ja perustelee tyrmäykset. Seuraavaksi toinen pareista sanoo toiset viisi ehdotusta, jolloin toinen vastaa ehdotuksiin "joo" ja ehdottaa vuorostaan jotain. Ehdotuksista saattaa tulla todella lennokkaita!

Kortit
Hauska kuvitteellinen statusharjoitus, jossa kuninkaan linnaan on kutsuttu juhlimaan ihmisiä aina kuninkaallisesta rahvaaseen. Osallistujat asettuvat kahteen vastakkain olevaan jonoon ja ohjaaja jakaa jokaiselle kortit. Omaa korttia ei saa katsoa. Molemmista jonoista siirtyy yksi henkilö samanaikaisesti toiseen jonoon, jolloin he tervehtivät toisiaan kortin määrittelemän arvoin mukaisesti. Ässä ja 1 ovat statusjärjestyksessä heikoimmat. Tervehtimisten jälkeen linnan salissa on vapaata kävelyä, jolloin tervehditään muita osallistujia vapaasti taas arvon mukaisesti. Harjoituksen lopuksi jokainen saa arvata oman korttinsa ja lopuksi voidaan keskustella millaisia ajatuksia ja fiiliksiä harjoitus aiheutti.

Ryhmäytymistä ja heittäytymistä draamaharjoitusten avulla

Harjoittelimme koulussa tunneilla erilaisille ryhmille sopivia harjoituksia, jotka sopivat niin uuden ryhmän tutustumiseen ja ryhmäyttämiseen, kuin myös yhteisöllisyyden ylläpitämiseen sekä heittäytymisen ja sosiaalisten taitojen opetteluun. Näiden harjoitusten avulla voidaan lisätä ryhmäläisten ryhmään kuuluvuuden tunnetta ja harjoituksia voidaan käyttää niin lapsiryhmien kanssa, kuin myös aikuisten kanssa, vaikkapa työyhteisön hyvinvoinnin parantamiseen tai ilmapiirin keventämiseen.

Harjoitukset ovat helppoja ja ne tehdään joko yksin, pareittain tai eri kokoisissa ryhmissä. Harjoituksia voidaan myös soveltaa ryhmän mukaan. Kannattaa aina myös korostaa harjoituksiin osallistumisen vapaaehtoisuutta, sillä se jo itsessään toimii hyvin jäänrikkojana. Draama toimii myös hyvänä oppimisen välineenä, sillä se opettaa kokemuksien kautta esimerkiksi omasta itsestä, sosiaalisista taidoista, ympäristöstä ja harjoitusten kautta opeteltavasta teemasta. Kannattaa tutustua aiheeseen mikäli kiinnostus herää, aiheesta löytyy paljon kirjallisuutta!

Draamasopimus
Tunneilla teimme aluksi draamasopimuksen, johon tarkoituksena oli kirjata ryhmän kanssa yhdessä sovitut pelisäännöt. Kun säännöistä sovitaan yhdessä, ryhmä sitoutuu paremmin noudattamaan niitä. Jokaisen ryhmän jäsenen tulisi laittaa allekirjoitus sopimukseen ja sopimusta voidaan pitää ryhmän kokoontumisten ajan esillä. Ohjaajan tehtävänä on johdatella ryhmäläisiä, jotta keskustelua herää ja sopimukseen saadaan kirjattua oleellisia asioita. Lapsilla pelisääntösopimusta voidaan alustaa tai keskustelua ja mielenkiintoa herätellä esimerkiksi jonkin tarinan avulla: Jos ryhmä lähtisi retkelle autiolle saarelle, millaiset asiat olisivat tärkeitä, jotta kaikilla olisi mukavaa. Mielikuvitus on rajana tässä!

Verryttelykävely
Tilaan laitetaan musiikkia soimaan ja ihmiset saavat vapaasti kävellä ja verrytellä hetken aikaa musiikin soidessa taustalla. Helppo tapa pitää tauko kesken muun olemisen tai aloittaa jokin yhteinen hetki.

Mokaamisharjoitus
Ryhmä kokoontuu piiriin ja yksi ryhmän jäsenistä menee piirin keskelle. Keskellä oleva osoittaa sattumanvaraisesti yhtä piirissä olevaa henkilöä ja sanoo jonkin näistä: norsu, palmu, tarzan tai gorilla. Piirissä olevan henkilön tulee tehdä sanalle määritelty liike mahdollisimman nopeasti ja virheettömästi. Mikäli hän epäonnistuu, muut piirissä olevat taputtavat käsiään ja liikkeen tehnyt henkilö siirtyy piirin keskelle. Jos hän onnistuu, keskellä olevan henkilö osoittaa seuraavaa ja sama jatkuu niin kauan, että joku mokaa. Harjoituksen tavoitteena on osoittaa, että mokaamista ei tarvitse ryhmätilanteissa pelätä. Mokaamisharjoituksen avulla halutaan rohkaista heittäytymään ja mokaamaan - jokainen mokaa joskus!

Naru vetää
Harjoituksen tavoitteena on herätellä mielikuvia ja luoda liikettä. Ohjaaja pyytää ryhmän jäseniä asettumaan makuulteen lattialle silmät suljettuina. Ohjaaja kertoo, että naru tarttuu lattialla makaavia ihmisiä jostain tietystä kohdasta ja lähtee vetämään johonkin ohjaajan määrittelemään suuntaan, jolloin lattialla makaavien ryhmäläisten tulee liikkua narun mukana. Ohjaajan tulee kiinnittää huomiota siihen, miten omalla kerronnallaan herättää mielikuvia ja innostaa. Ohjaaja kertoo myös aina kun naru katkeaa.

Katsekontaktihippa
Aluksi valitaan parit ja päätetään kumpi pareista yrittää saada katsekontaktin toiseen ja kumpi välttelee katsekontaktia. Ohjaaja kertoo, kun vuoro vaihtuu. Harjoitus on hauska, mutta samalla näyttää myös sen, kuinka vaativaa on yrittää vältellä katsekontaktia. Harjoitus auttaa myös tutustumaan ja olisi hyvä jos parit olisivat vähemmän tuttuja toisilleen. Näissä helpoissa pari- ja ryhmäharjoituksissa olisi muutenkin tärkeää, että parit ja ryhmät vaihtuisivat harjoitusten välillä, eikä aina valittaisi sitä tutuinta ihmistä ryhmässä. Näin kaikilla olisi mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin ryhmässä.

Vakooja
Myös tässä harjoituksessa valitaan pari - pari ei vain saa aluksi tietää sitä. Paria on tarkoitus vakoilla tilassa niin, ettei pariksi valittu henkilö huomaa vakoilua. Ohjaaja voi painottaa, että parin tulee olla mahdollisimman tuntematon, sillä tuttua henkilöä ei ole järkeä vakoilla. Lopuksi ohjaaja kehoittaa ottamaan parista kiinni, jolloin tilaan syntyy tiivis ryhmä. Myös vakooja -harjoitus on oivallinen uusien ihmisten ryhmäytymiseen.

Väri ja liike
Harjoitus toteutetaan aluksi yksin silmät suljettuina. Ohjaaja sanoo värejä ja jokaisesta väristä on tarkoitus keksiä jokin liike, joka saa olla millainen vain. Kun ohjaaja on sanonut värit, valitaan parit. Parien tehtävänä on vuorotellen arvata väri toisen liikkeestä. Harjoitus auttaa luomaan mielikuvia ja heittäytymään.

Äänimaailmat
Ryhmissä toteutettava draamaharjoitus, joka madaltaa kynnystä esiintyä. Ohjaaja voi antaa ryhmille valmiit maisemat tai ryhmät voivat itse päättää maiseman esimerkiksi harrastusten pohjalta, jolloin ryhmänjäsenet voivat keskustella ja tutustua toisiinsa. Äänimaisemat luodaan jakamalla roolit ryhmän jäsenten välillä, tavoitteena on tehdä mahdollisimman paljon maiseman mukaisia ääniä. Harjoituksessa ei saa käyttää puhetta, vaan äänten on tultava omasta kehosta. Ryhmä esittää äänimaisemansa muulle ryhmälle ja yleisö on esityksen ajan silmät suljettuina. Esiintymistä ei tarvitse pelätä, koska esiintyminen tapahtuu ryhmässä ja yleisö ei näe esiintymistä. Harjoitus opettaa ryhmälle myös kuuntelemista.

Still -kuvat
Viimeisenä tunneilla teimme pienryhmittäin Still-kuvia. Ohjaaja voi miettiä valmiiksi jonkin teeman, jonka pohjalta ryhmät ideoivat pienen esityksen Still -kuvien avulla. Still -kuvilla voidaan kuvittaa tarinoita ja ne toimivat myös hyvinä johdantoina ja keskustelujen herättäjinä jotakin aihetta lähestyttäessä. Yleisö voi esimerkiksi arvata mitä Still-kuvien avulla luotu tarina esittää ja kohtauksille voidaan yhdessä keksiä nimi. Kun kaikki ryhmät ovat esittäneet Still-kuvat, voidaan miettiä mikä on ollut ohjaajan keksimä teema. Jotta Still-kuvaesityksiä on helpompaa seurata, kuvien välillä silmät kannattaa sulkea.

Tässä koottuna nämä meidän tunneilla käymät harjoitukset. :) Harjoituksia voi soveltaa tilanteen ja ryhmän mukaan, esimerkiksi lapsiryhmille harjoituksia voidaan kuvittaa tarinoiden avulla vielä lisää.

Osallistavat menetelmät sosiaalialalla

Moikka! Olen toisen vuoden sosionomiopiskelija Savonia-ammattikorkeakoulusta. Tarkoituksenani on koota tähän blogiin opintojeni edetessä tietoa erilaisista asiakasta osallistavista menetelmistä sekä ajatuksia muista tärkeäksi kokemistani asioista, joihin tulen alalla törmäämään. Yritän koota sivuille "työkalupakkia", josta löytyy erilaisia keinoja asiakkaiden osallistamiseen ja voimaannuttamiseen.

Kirjoitan tänne erilaisista toiminnallisista työtavoista, jotka voivat liittyä niin draamaan, musiikkiin, kuvataiteeseen kuin myös tanssiin ja liikkeeseen. Toivottavasti sinulle on myös lukijana hyötyä näistä menetelmistä!